Maailmanlaajuinen toimitus

Haku

Haku

Aquascaping perusteet osa 1.

  • 5 Lukuaika min

Allas ilman alkuvaiheen leväkatastrofeja?

Kun aloitin akvaarioiden maisemoinnin, kuvittelin, että vältyn alun leväongelmilta. Toisin kävi. Tietämättäni toistin kaikki aloittelijan ”perusvirheet” ja taistelin eri levien kanssa ensimmäiset 6kk. Välissä toki oli levättömiäkin kausia, mutta niitä kesti vain hetken. Tuntui siltä kuin allas olisi ottanut vain välitauon ennen uutta leväräjähdystä. Minua toisaalta harmitti vietävästi, mutta toisaalta olin innoissani. Pääsin tutustumaan mitä kummallisimpiin leviin ja kokeilemaan erilaisia myrkyttömiä tapoja päästä niistä eroon. Näiden tutkailuideni aikana huomasin, että ammattilaisten painottama säännöllinen ja tarkka viikkohuolto, alun investoinnit ja oikeanlainen lannoitus ei ollut tuulesta temmattu.

Jotta uusien harrastajien ei tarvitsisi tehdä samoja virheitä, yritän jakaa omat mokani ja samalla myös kertoa, miten näiltä virheiltä on mahdollista välttyä. Tämä artikkeli on brändätty. Omat kokemukseni näistä merkeistä on ylitse muiden. Olen kokeillut myös muiden valmistajien tuotteita, tiedän monia, joilla muutkin merkit toimivat hyvin. Itse voin vannoa esimerkiksi ADAn tuotemalliston puolesta, kun kyse on akvaarion terveydestä ja kasvien hyvinvoinnista, sekä tyylikkäästä ulkonäöstä. Muut vastaavat merkit eivät ole vakuuttaneet samalla tavalla.

 

ADA Cube Garden 60p ja ADA Aquascy RGB 600 Silver

 

Kolme tukipilaria oikeaan alkuun

Oli suunnitelmissasi sitten pieni 20l nano tai 1000 litrainen upeus, sama periaate pätee kumpaankin. Ilman hyvää suodatusta, kunnon valoja ja hiilidioksidia edessä on ongelmia. Nyt voit sanoa, että entä jos haluatkin ns. low-tech altaan? Siihen aiheeseen tarvitaan oma artikkeli.
Maisema-akvaariot ovat kaikki yleisesti ottaen ns. high-tech altaita ja koska puhun nyt akvaskeippauksesta niin nämä kolme tukipilaria ovat edellytys oikeanlaiseen aloitukseen.

 

  1. Suodatus

Kun suunnitellaan akvaariota, minkä päähuomiona on kasvillisuus ja kivien/kantojen asetelma, pitää ottaa huomioon, että orgaanista jätettä tulee kertymään paljon. Kasvien aineenvaihduta tuottaa sitä, lahoaminen tuottaa sitä ja eliöt tuottavat sitä. Riittävä virtaus ja riittävä biologinen suodatus on elintärkeä terveen taideteoksen luonnissa. Nyrkkisääntö suodatukseen on 10 kertaa altaan vesimassa tunnissa. Ei yhtään alle, mutta yli saa mennä. Omissa altaissani suodatusteho on seuraavanlainen: 140l 1600l/h, 22l 350l/h, 64l 1100l/h. Eikä yhdessäkään ole virtausta ”liikaa” vaan päinvastoin, sitä voisi olla enemmänkin.  

Sisäsuodattimet voi unohtaa ihan samantien. Niillä ei valitettavasti tee mitään ja ne vievät tilaa. Suosittelen vahvasti ulkosuodatinta tai laitasuodatinta riippuen altaan koosta. Isoissa altaissa kaksi ulkosuodatinta tai enemmän on parempi kuin yksi. Minulla on 140 litrassa kaksi suodatinta ja se tekee riittävän virtauksen kaikkialle. Tuon kokoisessa tosin ehkä paras vaihtoehto olisi vain yksi isompi suodatin, mutta en ole vielä sitä saanut päivitettyä. Minun 140 litraiseni on se ”opetteluallas”, millä olen kaikki virheeni tehnyt. Suodatus oli yksi niistä. Aluksi tässä altaassa minulla oli vain yksi ulkosuodatin ja ns. ”deadspotteja”, missä vesi ei virrannut, alkoi syntymään, kun kasvimassa kasvoi. Tämän seurauksena sain ongelmakseni tupsulevää, mikä ei vieläkään ole täysin poissa. Kun lisäsin toisen suodattimen, vesi virtaa tasaisemmin ja kasvit tuntuvat terveemmiltä. Epätasapainoisista tiloista palautuminen vie altailta kuitenkin paljon aikaa, joten ennaltaehkäisy on parempi, kuin ongelman korjaaminen.

Annan esimerkin sen altaan pohjalta, missä kaikki on mennyt mutkitta, nimittäin IAPLC kisa-altaani suodatuksesta. Allas on ADA Cube Garden 60p (64l). Suodattimena siinä on Oasen biomaster thermo 350. Sisämassoina merkin omat suodatinsienet ja Seachemin matrix. Vähän myöhemmin lisään sinne myös seachemin purigenin, sillä se kerää vedestä värjäymän ja pienet partikkelit, jolloin lopputuloksena on kristallinkirkas vesi. Oasen suodattin on helppo huoltaa, sillä siinä on erillinen esisuodatus, minkä voi putsata ilman, että koko suodatinta avaa. Lisäksi siinä on sisäänrakennettu kotelo lämmittimelle, mikäli sitä jostain kumman syystä tarvitsee. Itselläni ei ole lämmitintä käytössä, sillä 23 asteen lämpötila on täydellinen sekä kasveille että altaassa oleville elijöille. Seachemin matrix on omasta, ja monen ammattilaisen mielestä markkinoiden parhaita materiaaleja biologiseen suodatukseen. Matrixin rakeissa on normaalia enemmän tarttumapinta-alaa bakteereille, jolloin ison kasvimassan tuoma kuormitus ei niin helposti suista altaan bakteeritasapainoa, vaikka joskus vedenvaihtoväli pitenisikin.

 

  1. Valaistus

Aika usein kuulen sanottavan, että päivittelen valon sitten myöhemmin. Ymmärrän tämän. On kiire päästä aloittamaan, kun allas ja materiaali on jo olemassa. Silti peräänkuulutan, että odota! Säästä rahaa ja investoi hyvään valoon ennen kuin aloitat. Juu, voit olla onnekas ja säästyä ongelmilta, mutta mitä suuremmalla todennäköisyydellä vääränlainen valo on kompastuskivi. Ennen valon hankintaa mieti, mitä kasveja haluat. Haluatko punaisia kasveja? Haluatko mattokasveja? Haluatko tiheän puskan rotaloista ja haluatko, ettei kasvien alimmat lehdet lahoa ja tipu pois?  Jos vastasit ”kyllä”, niin tarvitset hyvän valon. Mieluiten sellaisen, minkä intensiteettiä saa säädettyä. Taas kerron oman kokemukseni. Ensimmäinen valoni oli vanhempi ledvalo. Se oli muistaakseni 10 000 kelviniä, mutta valoteho ei ollut todellakaan riittävä kasveilleni ja värintoisto ei vakuuttanut. Vaihdoin valon Twinstarin 600 EA malliin ja kasvit kiittivät. Silti ennen sitä olin jo saanut vaikka ja mitä viherleviä viihtymään altaassani. Valon vaihto auttoi paljon ja sen seurauksena ensimmäinen skeippini alkoi hiljalleen muotoutua kauniiksi palaksi luontoa.

En ole valoekspertti, mutta seuraavat merkit olen itse kokenut toimiviksi: Twinstar E ja S sarja, ONF flat nano (alle 30 litraisiin altaisiin), ADA Aquasky RGB (60cm pitkiin altaisiin).

Oman kokemukseni pohjalta voisin suositella seuraavaa:

 

 

 

Kisa-altaassani minulla on valona ADAn Aquasky RGB ja se on uskomaton. Ainoa miinus on se, ettei valon intensiteettiä pysty säätämään. Toisaalta, nähdessäni kasvien uskomattoman kasvun ja vahvat ja freesit värit, tuo asia tuntuu pikkuseikalta, enkä oikeastaan välitä siitä.

 

  1. Hiilidioksidi

Nyt painotan: Hiilidioksidi (co2) on luonnollisessa muodossaan kaasu. Sitä ei voi korvata pullossa olevalla nestemäisellä myrkyllä, "nestemäinen co2" (glutaarialdehydi), ei vaikka pullon kyljessä sanottaisiin mitä. 

Jos haluat kauniin ja ennen kaikkea terveen maisema-altaan, niin sinun pitää lisätä altaaseen hiilidioksidia (Co2). Tässäkään halpaan vaihtoehtoon ei kannata sortua. Pidemmän päälle sinun oma kukkarosi kiittää. Oma mokani oli se, että asensin ensin 140 litran altaaseeni Tropican nano setin, mikä oli kertakäyttöpullolla. Voitte kuvitella, kuinka monta pulloa kuukaudessa kului ja oliko hiilidioksidin liukeaminen tasaista. Tuo setti on oiva pieniin nanoaltaisiin, mutta isompiin se ei sovi. Totta puhuen jopa nanoihin suosittelen kunnollisen dualstage regulaattorin hankintaa, sillä tropican täyttöpullot ovat aika tyyriitä.

Miksi sitten panostaa hyvään hiilidioksidilevitykseen? Akvaskeippauksessa tavoite on niinkin vaatimaton, kuin täydellisyys. Täydellisyys kasvien kunnossa ja altaan hyvinvoinnissa. Jotta voisit saada täydellisen terveet kasvit, hiilidioksidin määrän vedessä pitää olla 25ppm-30ppm. Kyllä, kuulostaa hurjalta, mutta kun sen yhdistää hyvän valon, suodatuksen ja oikeanlaisen lannoituksen kanssa (laadukas aquasoil ja nestemäiset lannoitteet), niin kasvit porisevat happea yhteyttämisen ajan, ja ph:n yhtäkkinen pudotus on hyvin epätodennäköistä.

Jotta tuohon optimimäärään voi päästä, tarvitaan laadukas regulaattori ja hyvä diffuusori, minkä avulla veteen liukenevan hiilidioksidin määrä voidaan optimoida. Jos halutaan oikein hifistellä, niin aktiivireaktori on paras vaihtoehto. Siitä itsellä ei tosin ole mitään kokemusta, joten pysyttelen ”perus tekniikan” esittelyssä – diffuusori ja dual stage regulaattori. On kaksi vaihtoehtoa kun regulaattori on hankittu. Voit ostaa joko täytettävän pullon tai hankkia adapterin ja liittää regulaattorin sodastream pulloon. Käytössäni on molemmat ja kumpikin toimii. Diffuusori kannattaa valita niin, että se tuottaa mahdollisimman pieniä kuplia. Hyviä vaihtoehtoja ovat inlinediffuusori, mikä liitetään ulkosuodattimen ulostuloletkuun, tai esimerkiksi ADAn pollen diffuusori, mikä tulee altaan sisälle. Markkinoilla on myös muita vaihtoehtoja, kuten Aquarion Neo diffuusorit, mitkä ovat ihania etenkin nanoaltaisiin.

Tasainen hiilidioksidin syöttö auttaa myös siihen, ettei esimerkiksi punaleviä pääse syntymään. Tupsulevä tykkää hiilidioksidin vaihteluista ja onkin aika yleinen riesa hightech altaissa. Sen esiintyminen on helpompi estää kuin poistaa. Hiilidioksidi kytketään päälle 2 tuntia ennen valojen syttymistä, jotta vedessä oleva hiilidioksidin määrä olisi 25-30ppm kun valot syttyvät. Pois hiilidioksidi kytketään tunti ennen valojen sammumista, jotta kasvit ehtivät kuluttaa sen vedestä, ennen kuin menevät ”nukkumaan” ja hapen tuottamisen sijaan alkavatkin kuluttaa sitä. Hiilidioksidin määrää pystyy kätevästi seuraamaan drop checkerin avulla. Kun drop checkerin neste on limenvihreä, on veden hiilidioksidimäärä riittävää. 

Kisa-altaassani minulla on dual stage regulaattori liitettynä sodastream pulloon ja ADA:N pollen diffusori.

Siis kolme tukipilaria oikeaan alkuun: laadukas tekniikka - ulkosuodatin, valo ja hiilidioksidi. Seuraavaksi voimme keskittyä itse maiseman rakentamiseen ja pohjamateriaalin valintaan. Ennen tämän kokonaisuuden toista osaa suunnittele rauhassa, mitä tahdot rakentaa. Etsi inspiraatiota netistä ja mene metsään. Hakusanoilla aquascape, nature aquarium, aquascaping styles ja iwagumi pääset hyvin alkuun. 

Kuvat ja teksti: Ulla Huttunen